Tänään päätin, että uusi kukkapaitani ansaitsee oman postauksensa. Se on kiva ja vielä kivemman siitä tekee se, että ihan itse osasin leikata siitä hihat. En ala vielä siis vaatesuunnittelijaksi tai ompelijaksi, mutta jonkun muusaksi voisin ryhtyä, se olisi ihan hyvä lisä CV:hen.
Olen melko varma että rusketus katoaa nopeammin jos ulkona tuulee ja sataa vettä, varma myös siitä että mistään ei saa parempia donitseja kuin Arnoldsilta. Olen pohtiessani tullut siihen tulokseen, että tämän kesän helteet on jo takana päin ja mun on pakko lähteä palmujen alle raekuuroja karkuun. Ei sää ole ainut asia mitä mä olen pohtinut, listaan kuuluu myös pastellihiukset ja
Christofer Drew Ingle.
On outoa ja jännittävää ajatella, että nyt tapahtuu juuri se mitä vuosi sitten kelaili että ''sitten vuoden päästä''. Silloin siihen oli vielä niin kauan, mutta nyt se on jo ohitse.
PS Miksi te ette kommentoi? Kertokaa mulle mitä te pohditte.
Satamassa oli kaunista. Sininen taivas & vesi jotka loivat meille kauniin taustan kuviin, tuuli joka puhalsi hiuksiamme juuri sopivasti ja aurinko josta saimme valoa kasvoillemme (ja ehkä vähän myös sieluillemme, ainakin minä). Kesäilta oli sellainen joka kaikkien pitäisi kokea. Kiireetön, lämmin ja kaunis.
Muistan kun yksi poika meidän vanhalta luokalta kertoi kerran pienenä luulleensa, että aurinko, kuu ja tähdet on yhtä ja samaa ainetta. Päivällä aurinko paistaa ja illalla se hajoaa pieniksi osiksi, kuuksi ja tähdiksi. Melko järkeenkäypää ajattelua jos ei tietäisi totuutta.
Toisaalta, mistäs me tiedetään mitä pilvien takana tapahtuu.
Tänään päätin, että uusi kukkapaitani ansaitsee oman postauksensa. Se on kiva ja vielä kivemman siitä tekee se, että ihan itse osasin leikata siitä hihat. En ala vielä siis vaatesuunnittelijaksi tai ompelijaksi, mutta jonkun muusaksi voisin ryhtyä, se olisi ihan hyvä lisä CV:hen.
Kolme tärkeää vuotta elämästä päättyi eiliseen. Vielä lyhyen tarinani onnellisimmat ja kamalimmat hetket mahtuvat näihin vuosiin. Niihin mahtuu rakkautta, pysyviä sekä jo taaksejääneitä ihmissuhteita, naurua ja itkua, monta pitkäksi venynyttä iltaa ja liian väsynyttä aamua. Lumimyrskyssä koululle käveleminen, toukokuun helteillä tunneilta lintsaaminen, hypärien kahvilahetket ja käytävällä kädestä pitäminen. Hetkiä jotka haluan kirjoittaa päiväkirjan sivuille ja muistaa ne vielä kauan.
