If love is a labor I'll slave till the end

Mun uutukaiset sortsit on ihanat, näitä ennen kerkesin ostaa kolmet ja ne kaikki repesivät ensimmäisillä käyttökerroilla. Ehkä nämä kestävät hieman kauemmin. Toinen hankinta josta ajattelin mainita on nuo ripsienpidennykset, biitsipäivien pelastajat. Ja kun hintaa on euroissa about 12e niin ei paljon kukkarokaan keventynyt, en aio suostua elämään enää ilman. Luulin että nämä tuntuisivat ikävältä silmissä mutta onneksi ei sittenkään.

Mua ärsyttää kun en kerkeä postata niin paljon kun haluaisin, enkä edes kerkeä lukea blogeja niin säännöllisesti kuin tykkäisin! Kirjapostaus ei tulekaan ihan vielä mutta pian kuitenkin. Pää lyö ihan tyhjää ja meidän hotellin respassa on kaksi niin hulvattoman hauskaa naista että en ole hetkeen nauranut näin paljoa.

Rise Against - Swing Life away

PS Mun teksti on jostain syystä tosi sekavaa, pahoittelut
PPS Mulla oli joku asia mielessä teille mutta unohdin sen

Tällaiseksi luullut en arkipäivää aikuisen

Phi Phillä on pienen taivalluksen päässä upea viewpoint jolle kiivettiin. Hyi, siinä oli enemmän tekemistä kuin Puijon rappusissa mutta tehtiin se kuitenkin. Ollaan mietitty, että miten kaikki nuo kissat on tulleet Phi Phille , onkohan nekin ostaneet one way ticketin parhaalle bilesaarelle ikinä?

Seuraavaksi ajattelin postata parista kirjasta! Ei saa sitten nauraa, mulla ei ole muuta valinnanvaraa kuin ne jotka hotelleiden respoista löydän.

Kitty cats and hot guys

Muutama hassu instaräpsy. Mulla on niin kova ikävä ruisleipää että maksaisin siitä vaikka tuhat batia, mutta onneksi thai pancake lämmittää hieman mieltä. Noi oli muuten elämäni ensimmäiset elefantit, isoja ja ruttuisia. Eläimistä puheenollen, tällainen hullu kissanainen on ihan innoissaan kun joka puolella pyörii toinen toistaan suloisempia kisuleita, aww.

Nyt en malta enää kirjoittaa, lähden hakemaan jotain purtavaa katukeittiöstä ja sitten tsekkaamaan iltamenot. Myös valmistautumaan henkisesti siihen, että tänä vuonna mulla ei tule olemaan joulukalenteria ensimmäistä kertaa elämässäni. Syökää te munkin puolesta sitä joulukalenterisuklaata!

Far from home

Mitä Suomeen kuuluu tällä hetkellä?
Joko sun paikkakunnallasi on satanut lunta?

Yritän muotoilla uudelleen saman vanhan ''mitä teille kuuluu?'' -kysymyksen. Mä oon kyllästynyt jo kaikkiin mukaanottamiini vaatteisiin, uusia ei voi ostaa ettei rinkka tulisi entistäkin painavemmaksi. Kaksi yötä takana aurinkoisella Krabilla ja meidän bungalowin henkilökunta on ehkä maailman symppiksintä porukkaa. Multa on postausideat lopussa.

It makes me feel so fine I can't control myself

Tän matkan motto on epäjärjestelmällisyys ja suunnittelemattomuus. Meidän oli tarkoitus olla Phuketissa vasta jouluna ja uutena vuotena, mutta jostain tuntemattomasta syystä buukattiin lennot Bangkokista suoraan sinne. Noh, aina ei vaan jaksa olla looginen ja on kivempaa mennä intuition mukaan.

Nämä kuvat on siis Phuketin turistialueelta jossa ei hirveästi mun mielestä ole valokuvattavaa. Yöelämä blondille suomalaiselle on aika halpa reissu kun Bangla Roadin eli paikallisen baarikadun sisäänheittäjät tarjoavat ilmaisia shotteja ja drinkkejä puoleen hintaan.

Tänään otettiin suunnaksi Phi Phi Island ja täällä on kyllä ihmisen hyvä olla. Päätettiin ladata akkuja tämä ilta, nukkua kunnolla ja ottaa huomenna ilo irti tästä saaresta. Vesi on turkoosia, ihmiset ystävällisiä ja feikki-RayBanit on ihan okei.

Nyt menen unille, datailen tässä meidän guesthousen aulassa kun huoneessa ei netti toimi. Öitä, kuunelkaa tämä biisi ja se on mun elämäntarinani tiivistettynä.

Weezer - Island In The Sun

Livin' like there's no tomorrow

Mä olen ihan vastasyntynyt, nää on mun elämän ensimmäisiä päiviä.
Hitto miten hyvältä voi tuntua lopettaa ajatteleminen ja tuntea tuo hiekka varpaiden alla.
Oon niin kuin Kuopiota ei olisikaan ja se on mun paras päätös tähän mennessä,
koti-ikävästä ei tietoakaan.
Suolavettä suussa ja silmissä, jalat hellänä kävelemisestä ja unirytmi paskana.

Ja hitto mulla on hyvä olla.

If people were rain, I was drizzle and she was a hurricane

Tällä hetkellä mä olen luultavasti yltiömäisen väsyneenä Oslon lentokentällä, yön valvoneena ja odottamassa seuraavaa lentoa. Toivottavasti. Jos kaikki menee niin kuin ollaan suunniteltu. Teidän on hyvä tämän kylmän marraskuun toisena maanantaina saada hyvä lukuvinkki; Looking For Alaska by John Green.

Looking For Alaska
Mulla oli erittäin kovat odotukset tätä kirjaa kohtaan, koska oon lukenut niin paljon ylistäviä arvosteluja ja kuullut kehuja tästä, sekä pidin TFiOS:ista tosi paljon, ja pakko sanoa että en pettynyt ollenkaan. Tarina sijoittuu sisäoppilaitokseen ja kaveriporukkaan siellä. Kirja kertoo Miles Halterista joka muistaa kuuluisien henkilöiden viimeisiä sanoja, Alaska-nimisestä tytöstä, rakkaudesta ja menetyksistä. Mulle tuli lukiessa Alaskasta mieleen Skinsin Effy ja pikaisella googlettamisella en ole ainoa. Tässä oli niin paljon kohtia joissa naureskelin ääneen ja myös niitä joissa pidättelin itkua. Just tätä hyvä kirja tarjoaa, tunneskaalan päästä päähän.  Ylistyksen sana täältäkin tuolle kirjalle. Lukekaa, seriously.

“He was gone, and I did not have time to tell him what I had just now realized: that I forgave him, and that she forgave us, and that we had to forgive to survive in the labyrinth. There were so many of us who would have to live with things done and things left undone that day. --”

- John Green, Looking For Alaska

PS Eikö oo hieno kirjanmerkki? Leikkasin noita parit Melodican korteista mutta laitoin jo molemmat jakoon koska, noh, mitä hittoa mä tekisin kirjanmerkeillä Thaimaassa?!